Aamut ovat nykyään paljon hauskempia, kun tietää, että ei herää mennäkseen kuuntelemaan tappavan tylsää luentoa liittyen suomen kielen opiskeluun ja että kahvin saa juoda uudesta lempimukistaan!

Olin tosi katkera, kun joskus kuukausi sitten menin kotona käymään ja tajusin, että äiti oli ostanut itselleen ihanan uuden Hosuli-muumimukin, jota olin katsellut ihastuksissani kaikissa mahdollisissa marketeissa, joissa se oli myynnissä. Huokailin sen perään joka aamu Aamulehteä lukiessani ja voitte kuvitella, kuinka kateudesta vihreä olin, kun näin sen vanhan kotini astiakaapissa.

Harmistus muuttui kuitenkin pian täydelliseksi onneksi, kun tämä uusi ihana kesämuki tuli myyntiin ja äiti laittoi sen hymyillen ostoskoriinsa, kun käväisi täällä luonani viime viikolla - ostaakseen minulle ihanan ihanan punaisen Jopon! Tuossa Pikku Myyn olemuksessa on jotain niin minunlaistani, että Hosuli-muki on jo vaipunut unholaan enkä voi olla odottamatta, että pääsen puhaltelemaan saippuakuplia. Eipä minua kai turhaan ole syytetty lievästä lapsekkuudesta viime aikoina?

Toinen viime aikainen ilonaiheeni on tosiaankin ollut työpaikka! Kyseessä on siis ensimmäinen ihan oikea työpaikka, joka minulla on, ja on ihan mahtavaa, että päivät kuluvat tehden jotain muutakin kuin istumalla nenä tietokoneen näytössä kiinni.

Työ on kyllä aika rankkaa ja olenkin ollut aika lopussa viime aikoina, kun olen vielä yrittänyt puristaa viimeisiä tsemppejä tytöistäni SM-kisoja varten ja sen lisäksi seisoskellut päivät pitkät kuumassa keittiötilassa paistamassa hampurilaisia. Kädet ovat täynnä palovammoja, jalat turvoksissa ja täynnä hiertymiä ja sormiinkin viilsi toissa päivänä pahvi niin, että tietokoneella kirjoittaminen tekee hieman kipeää, mutta mitä pienistä, koska kohta minulla on tilillä ihan oikeaa rahaa, jota voi käyttää ihan oikeisiin ostoksiin ja elämästä nauttimiseen!

Yksi raivostuttava puoli työstäni on pakko vielä kyllä mainita: radion kuuntelu! Kun hittikanavat numero yksi ja kaksi soivat taukoamatta, ei voi välttyä siltä, että kun tulee kotiin päässä pyörivät Tonight (I'm fucking you), On the Floor ja ne sadat biisit, joiden nimeä ei voi vaan nyt muistaa. Ihan kivaahan siinä työnteon ohessa on vähän jammailla ja lauleskella, mutta miksi ihmeessä samat biisit soivat tunnista ja päivästä toiseen, kun maailmassa olisi miljoona soittamatontakin biisiä?

Ainiin ja hei, miten kivaa on, että meillä tosiaankin on parveke, jossa voi hengailla ja bongailla Lidl-kuumailmapalloja! Melkein yhtä kivaa kuin saippuakuplien kanssa pelleily...