Ella oli täällä eilen kylässä ja olipa kerrassaan ihana päivä! Jotenkin tätä olenkin juuri kesässä kaivannut kaikkein eniten, että ihmiset ovat valmiita tekemään juttuja hetkellisestä päähän pistosta eikä kaikkea tarvitse suunnitella etukäteen ja aikatauluttaa. On niin hienoa, kun voi soittaa ihanalle ihmiselle ja kysyä: "Tuletko tänne NYT?" ja se ihminen lähtee juoksemaan juna-asemalle pää kolmantena jalkana, vaikkei tiedossa olisikaan mitään sen kummempaa tekemistä kuin syömistä ja auringossa makaamista.
Elämän tärkein tekeminen, syöminen, menossa!
Suklaata naamassa,nenä rypyssä...
Puistojoogaa.
Ellariina taiteli vatsaani aurinkorasvateoksen.
Tietenkin eksyttiin myös shoppailemaan, vaikka meidän pitikin vain ihan nopeasti käväistä Gina Tricolla ja Hennesissä. Mukaan tarttui taas kaikkea turhuuksien turhuuksia sekä maailman ihanimmat kengät, joissa jalat näyttävät loputtoman pitkiltä ja jotka jalassa saa kyllä miesten katseet kääntymään - TESTATTU!
Oikeastaan ei ollut mitään sen kummempaa asiaa, kunhan yritän vältellä sitä tosi asiaa, että huomenna on edessä pääsykokeet, joihin en välttämättä ole lukenut ihan tarpeeksi, koska minulla selvisi karmiva totuus 11 tuntia ennen kokeiden alkua:
EN OSAA ENÄÄ INTEGROIDA!
En edes muista, millaisissa tehtävissä pitäisi integroida, joten olen aika pulassa. Ja kyllähän tämä vähän romuttaa myös omaa maailman katsomustanikin, koska olen aina pitänyt sitä hirvittävän hienona ja rauhoittavana asiana, kun osaa integroida niin elämässä on aina jotain varmaa ja pysyvää! Vaikka poikaystävä jättäisi, ystävät hylkäisivät, talo palaisi ja saisi potkut niin siltikin integroiminen vain pysyy ja pysyy ja vastaus on aina täysin sama elämän riepottelusta huolimatta, koska integraalit ovat kuitenkin absoluuttisia totuuksia!
Mites nyt käy, kun sitä taitoa ei enää olekaan?
Kommentit