Joulusiivous on ehkä maailman turhauttavinta tällaisessa asunnossa kuin minun ja Vilman. Täällä on niin saastaista ja sekaista vuoden ympäri, että voitte kuvitella vain, miten kamalaa on yrittää siivota kaikkea kerralla, kun imurointia ei olla suoritettu sitten lokakuun, koska ei ole mahtunut.

Olen puurtanut nyt melkein neljä tuntia ja 1/3 urakasta on valmis. Selkää kolottaa, päätä särkee ja suututtaa, koska kaiken tämän puuhailun jälkeen, täällä näyttää edelleen kaatopaikalta. Ei ehkä myöskään ollut fiksua mennä nostelemaan noita huonekaluja yksin, mutta pakko oli, että sain jotain tolkkua tuohon huoneeseeni, jossa on tähän asti ollut yksi huonekalu keskellä huonetta vaan nököttämässä ilman käyttöä ja ilman paikkaa.

Ruokapöytä tosin aiheuttaa iloa! Siihen mahtuu syömään ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen ja siihen mahtuu syömään jopa enemmän kuin yksi ihminen - parhaassa tapauksessa jopa viisi, jos meillä vain olisi viisi tuolia. Uskomatonta.

Kyllä tässä vähän kallistuisi sen kannalle, että siivoamisessa jotain kivaakin - eli se, että kodissaan voi tehdä ihan uusia asioita kuten siis syödä ruokapöydällä - mutta kaiken kaikkiaan tämä on kyllä niin hajottavaa puuhaa, etten aio kovin usein tällaiseen ryhtyä...